Leirin ensimmäiset hakutreenit pyöräytettiin käyntiin heti maanantai-iltapäivänä ruokailun jälkeen. Pursiaisen Pian johdolla lähdettiin vatsat täynnä hyvää ruokaa kohti hakumetsää, joka sijaitsi ihan Hiidenhelmen lähellä. Maasto ei ollut niin hyvää mihin on yleensä tottunut, mutta vaihteluhan tekee hyvää, varsinkin kokeneemmille koirille. Porukkaan kuului kaikentasoisia koirakoita; jo kilpailleista ihan alussa olevaan pentuun. Joku halusi kisamaisen treenin leirin alkuun, varmasti kaikille iso anti leirin hakuharjoituksista kuitenkin olivat uudet maalimiehet, uusi maasto ja uudenlaiset piilot. Hakuväestä löytyi todella paljon tietoa omaavia henkilöitä sekä eri tavoin koulutettuja koiria. Aikaa treeneihin kulutettiin ruhtinaallisesti, koska kaikki koirakot käytiin hyvin teoriassa läpi ennen ja jälkeen treenin. Yhtenäkään päivänä ei kuitenkaan jääty ilman ruokaa, vaikka viime hetkille välillä menikin : )

Tiistaina hakuryhmiä oli kaksi; Pian ryhmän lisäksi Agneta Hellsten-Eriksson ja Päivi Nietosvaara vetivät toista hakuryhmää. Ankin ja Päivin ryhmä treenasi aamupäivällä ja Pian ryhmä iltapäivällä. Maasto oli sama kuin maanantainakin. Itse osallistuin Pian ryhmän treeneihin ja tällä kertaa koirakoiden kirjo ulottui Suomen mestareista (Leea ja Noita) pikkupentuun (Tikki, Noidan pentu, kts. kuvat alla).

Tiistain treeneistä jäi erityisesti mieleen palaute, jota sain lähetyksistäni. Olisi kuulemma parantamisen varaa! Keskustelimme myös keinoista millä saisin Veetin etenemään varmemmin suoraan, keinot ovat monet, ja nyt se pitäisi valita. Mukavasti saimme taas kulumaan tuntikaupalla aikaa ja tiistain treenien jälkeen olikin kiva mennä ansioituneiden Tending-koirakoiden palkitsemistilaisuuteen : ) On muuten ihan mahtavaa käyttää aikaa treeneihin, eikä ole mikään kiire kotiin : ) - kiire palkitsemistilaisuuteen on ainoastaan positiivinen juttu!

Keskiviikkona treenasin aamupäivällä Ankin vetämässä ryhmässä. Maasto sijaitsi noin vartin ajomatkan päässä Hiidenhelmestä, mutta oli hieman parempaa metsää kuin alkuviikon maasto. Ankin ryhmällä oli mielenkiintoinen tapa merkata ja numeroida piilot ja lähetyspaikat. Tämä helpotti maalimiestä menemään tiheämmässäkin metsässä oikeaan piiloon ja ohjaaja tiesi varmasti missä maalimies on ja mistä lähettää koiran. Myös Ankilta sain "uusia lääkkeitä" suoriin pistoihin ja kokeilinkin heti käytännössä niitä. Otin kaksi maalimiestä hajun hakemisen avulla ja viimeisenä treenaajana uudestaan samat maalimiehet muistikuvan avulla. Muuten meni hyvin, mutta putkiaivoinen nuorimies Veeti ei ymmärtänyt mennä uudestaan samaan paikkaan missä oli ollut maalimiehet. No, eipä oltu ennen sellaista kokeiltukaan. Lähetykset olivat "syynin alla" keskiviikkonakin. Ankilta tuli hyviä neuvoja niihin, tosin ne tuntuvat huomattavasti helpommalta tehdä ilman koiraa kuin koiran kanssa ; ) Ei muuta kun treeniä, treeniä!

Torstain hakutreenit siirrettiin yleisön pyynnöstä iltapäivältä aamupäivälle. Se oli kyllä hyvä juttu, koska hakutreenaaminen oli huomattavasti mukavampaa aamulla kuin iltapäivällä, jolloin on vatsa täynnä ruokaa. Muutenkin aamusta oli enemmän virtaa kirmata metsissä, illan nuotioturinoinnista huolimatta. Torstaina oli yksi hakutreeniporukka, Pian vetämä, ja treenasimme samassa maastossa kuin keskiviikkonakin. Vilpposen Minnalla oli kiva maalimiesten motivointikeino; viimeisellä maalimiehellä söimme karkkia ja vietimme aikaa mukavissa merkeissä : ) Oli huomattavasti mukavampi istua hyttysten syötävänä kun tiesi, että kohta saa karkkia ; ) Tästä voisi ottaa mallia. Otin Veetille samat maalimiehet jotka se oli edellisenä päivänä etsinyt kaksi kertaa ja ajattelin nyt keskittyä siihen lähettämiseen oikein kunnolla. Mutta Veetipä ajatteli, et ei siellä nyt ainakaan kolmatta kertaa samassa paikassa maalimiehet ole, ja lähti vinoon. Se siitä muistikuvasta, mutta maalimiehet löytyivät sitten kikkailujen jälkeen.

Kyllä oli mukava treenata uusien ihmisten kanssa, osa oli tietty tuttuja viime vuoden leiriltä. Oli hyvä nähdä eri tavoilla koulutettuja koiria ja eri vaiheissa olevia koiria. Yritin tietenkin imeä tietoa ja vinkkejä niin paljon kuin mahdollista, olihan treeniporukassa monia valtavasti tietoa ja taitoa omaavia henkilöitä! Mahtavaa oli myös katsella kuinka motivoituneita koirat olivat, kenenkään mahdolliset ongelmat eivät ainakaan johtuneet motivaation puutteesta : ) Iso KIITOS hakukouluttajille ja treenikavereille!

Tokoryhmät pyörivät tehokkaasti joka päivä sekä aamu- että iltapäivällä. Tokokenttä sijaitsi ihan agilitykentän lähellä, ja siitä saikin mukavasti häiriötä tokoreeneihin. Ihan liian vähän tulee treenattua minkäänlaisen häiriön alla muuten. Osallistuin Christa Enquistin, Leea Jalavan ja Leena Välimäen tokoryhmiin. Tosin viimeksi mainitussa olimme Veetin kanssa vain kuunteluoppilaina, aamupäivän hakutreeneistä ja pian loppuvasta leiristä väsähtäneinä.

Christa valotti minulle, tokosta mitään tietämättömälle, tokon avoimen luokan liikkeitä ja katsottiin missä vaiheessa olimme. Huomasin, että jotkut asiat, joita olin pitänyt ongelmakohtina, eivät olleetkaan mitään isompia ongelmia, vaan ajattelemattoman kouluttamisen seuraamuksia. Eli vaihtelua treenaamiseen tarvitaan, ja ei saa unohtaa pitämästä yllä jo opittujakin asioita. Mukava oli katsella myös Veetin velipoikien, Toivon ja VIPin treeniä. Mahdottoman taitavia ja innokkaita poikia olivat molemmat! Leea Jalava veti PK-tottista keskiviikkona iltapäivällä. Pääsimme treenaamaan oikein kunnolla, toisen koirakon parina, tuomarille ilmottautumisia myöten. Pitäisi sitten kotonakin pyrkiä löytämään joku pariksi kentälle. Olin Leean ja Noidan parina tottiksessa ja Riitta toimi "tuomarina" ja Leean sijaisena "opena". Näihin treeneihin osallistui myös Veetin velipoika Valle. Oli mukava nähdä myös Evan ja Vallen tottista, joka oli oikein hyvän näköistä. Oli hienoa nähdä livenä paljon sellaisia koirakoita, joita ei ollut ennen nähnyt. Tokon ylempien luokkien liikkeistä ja niiden treenaamisestakin sai nyt jonkinlaisen kuvan.

Voi, voi, taas joutuu vuoden odottamaan kunnes pääsee seuraavalle leirille! Mahtavaa oli olla leirillä. Täytyy sanoa vielä, että kertaakaan ei tullut mieleen edes keskeneräinen opinnäytetyö, jonka kanssa alkaa olla jo aikamoinen hoppu!

Maanantaiaamuna kello kuuden maissa soi herätyskello. Nousin innoissani ylös, olihan edessä matka Lempäälään T-leirille.Tiedossa neljänä päivänä siis paimennusta ja tokoa, myös mukavaa yhdessäoloa muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Seitsemän maissa lähdimme Mirjan kanssa kohti Ninan ja Peten kotitilaa Valkeakoskelle. Heti aamusta siis oli vuorossa paimennusta. Edellis- viikolla olimme olleet Mirjan ja Romin kanssa SBCAK ry:n paimennusleirillä ja innoissamme odotimme pääsevämme uudelleen paimentamaan ja saamaan uusia hyviä vinkkejä koiriemme treenaamiseen. Automatka meni leppoisasti ja nopeasti, niinkuin yleensäkin Mirjan kanssa:) Emmekä edes nyt eksyneetkään matkalla..

Paimenguru-Pete neuvoi koirakko kerrallaan mitä kunkin koirakon kannattaisi tehdä. Oli mielenkiintoista kuulla Peten mielipiteitä ja neuvoja. Pete pystyy uskomattoman hyvin lukemaan koiria, ja paneutui hienosti joka koirakon ongelmakohtiin. Me Lucan kanssa aloitimme häkkitreenillä, jota olemmekin tehneet viime kesästä saakka. Pete löysi treenistämme kohtia, joissa tarvitsimme lisätreeniä, kuten vauhdin sääteleminen. Pete näyttikin sitten Lucalla miten vauhtia säädellään ja saikin vauhdin alhaisemmaksi. Ja hyvältähän se näytti, miten Pete sen teki. Kunhan itsekin vain oppisi saman tyylin..! Luca tuntui myös nyt fuskaavan; se ei mennyt ihan häkin reunoja myöten, joten palasimme harjoituksissa taaksepäin ja otimme hihnan avuksi. Hihna näyttikin auttavan ja saimme Lucan kulkemaan kauniimmin häkin reunoja myöten. Myös poispäin ajoa kokeiltiin, aluksi se tuntui hyvin hankalalta. Peten hyvien neuvojen ansiosta pääsimme hyvälle alulle myös tässä treenissä. Muiden treenejä seuratessa oppi taas paljon uusia asioita paimennuksesta ja oli mukava seurata näitä hienoja paimenkoiran alkuja.

Paimennuksen jälkeen ajoimme Lempäälään leiripaikalle. Katsastimme huoneemme ja pääsimme suoraan lounastamaan. Nälkä oli kova ja ruoka maistui hyvin. Huonetoverinamme oli Mirjan ja Romin lisäksi Anna-Bella ja nuori G-pentu Joona.

Lounaan jälkeen kävimme nopeasti uittamassa koiria ja suunnistimme sitten toko-kentälle. Kouluttajanamme oli Miettisen Pia. Kävimme Lucan kanssa EVLn liikkeet lävitse, ilman palkkaamista. Löysimme monta kohtaa liikkeistä joita pitäisi parantaa ja saimme runsaasti neuvoja, miten jatkaa tästä eteenpäin. Myös muilta ryhmäläisiltä saimme hyviä mielipiteitä liikkeiden harjoitteluun. Pia jaksoi hienosti paneutua jokaisen koirakon treeneihin ja oli mielenkiintoista katsella muiden treenejä; Myös muiden treenejä katselemalla oppi uusia asioita.

Tokon jälkeen menimme hieman kokeilemaan agilityä. Pyysin Mäntyniemen Katia katsomaan ja neuvomaan meitä. Teimme pieniä radanpätkiä ja Kati osasi hienosti neuvoa minua koiran ohjaamisessa. Myös Samulta tuli hienoja neuvoja. Kiitos!

Loppuilta meni istuskellessa muiden T-ihmisten kanssa. Mielipiteitä koulutuksesta vaihdeltiin ja oli mielenkiintoista kuunnella muiden tapoja kouluttaa. Uusia vinkkejä tuli paljon omiin treeneihin. Täytyy sanoa, että te kaikki T-ihmiset olette mahdottoman mukavia ja teidän kanssanne aika vierähtää nopeasti, liiankin nopeasti!

Isot kiitokset vielä Petelle ja Pialle loistavista treeneistä! Saimme leirillä tehtyä monta hyvää eteenpäin vievää treeniä ja lähdimme kotiin hyvillä mielin. Ensi vuonna uudelleen!!

Tässä vielä Tending-leirin palkitut koirat:

Vuoden 2003 parhaat T-koirat tokossa, PK:ssa, agilityssa ja paimennuksessa;

Vuoden 2003 Tokokoira
Kati Mäntyniemi & FIN TVA HK1 BH Tending White Wicca

Vuoden 2003 PK-koira
Leea Jalava & FIN KVA TVA HK3 EK3 JK2 M-03 M-04 Tending The Troll-Drum

Vuoden 2003 Agilitykoira
Katri Helminen & FIN AVA TVA JK3 PPR1 Tending Trick Or Treat

Vuoden 2003 Paimenkoira
Päivi Nietosvaara & FIN TVA FIN KVA HK3 PPR1 Tending Mack The Knife

Lisäksi palkitsimme uudet valionarvot saaneet:

Tottelevaisuusvaliot:
- Tending Wise Man
- Tending Blackie
- Tending Spellbound

Agilityvalio:
- Tending Magic Mind

Käyttövaliot:
- Tending The Talisman
- Tending The Troll-Drum

Lämpimät onnittelut kaikille T-leirin palkituille koirakoille!! Iso kiitos vielä kerran leirimme huippukouluttajille hyvistä opeista ja hienosta talkoohengestä jälleen tänäkin vuonna! Toivottavasti tapaamme
kaikki ensi vuonna yhtä isolla porukalla ja yhtä mukavissa merkeissä :-)

Tässä leirin agilitykouluttaja Juha Orenius vauhdissa yhden treenattavansa, Tending Vigor`n kanssa

Pete radalla Woomin (Tending Wishmaster) kanssa

Rho (Tending White Wicca) putkesta ulos!