|
|
Työlinjaista bordercollieita on vuosisatoja jalostettu yksinomaan käyttöominaisuuksia ja paimennustaipumuksia silmällä pitäen. Se on niitä harvoja palveluskoiriksi luettavia rotuja tänä päivänä, käyttölinjaisen malinoisin ohella, joilla on erittäin voimakas pelkästään luonteeseen ja työominaisuuksiin keskittynyt jalostustyö takanaan. Bordercollien suoritusominaisuuksia ei tarvitse mitata pelkin puhein: Se on tilastollisesti kärkirotuja esim. Pohjoismaissa ( pk , toko, agility ), Keski-Euroopassa ja Englannissa ( toko, agility ). Paimennuskokeissa rodun yksinvaltiutta ei uhkaa mikään. Katso TILASTOT. Bordercollie on rotuna tänä päivänä jakautunut ns. näyttely (show)-koiriin - jotka tavallisimmin ovat australialaisista tai uusiseelantilaisista linjoista, tai uudemmista, ns. englantilaisista show-linjoista - ja puhtaaseen työkoiratyyppiin, jolloin puhumme paimen- tai työlinjaisista bordercollieista. Näillä sivuilla keskitymme käsittelemään yksinomaan työlinjaisia bordercollieita ja niiden ominaisuuksia. Tämän päivän harrastuskoiraa ajatellen bordercolliella on vaalittu monia niitä tärkeitä ominaisuuksia, joita mekin pidämme edellytyksinä työskentelevälle kilpailukoiralle: erittäin hyvä keskittymiskyky, pitkäjännitteisyys ja -kestoisuus, voimakas saalisvietti, yleinen temperamenttisuus, miellyttämisen halu ja nöyryys ohjaajaansa kohtaan - tämä mahdollistaa koira ohjaamisen myös hyvin pitkän matkan päästä. Fyysisinä puolina voidaan mainita rodun keveys, ketteryys ja nopeus; se on kykenevä fysiikaltaan pitkäkestoisiin ja raskaisiin suorituksiin. Pyrimme kasvatustyössämme vaalimaan myös rodun alkuperäistä käyttöominaisuutta, paimennusvaistoa. Tämä ajatus on johtolanka kaikille paimenlinjaisten bordercollieiden kasvattajille - rotu ei olisi se mikä se tänä päivänä on ilman kykyä paimentaa. Muutama kennel ulkomailla on näyttänyt, ettei ole ristiriitaista jalostaa hyviä työkoiria tiloille - ja samalla huippukoiria harrastuslajeihin. Hyvässä paimenkoirassa voi olla kaikki huippuharrastuskoiran ominaisuudet - tosin ehkä hieman eri maustein! Paimennusvaisto tulee voida säilyttää, mutta ehkä pk-harrastajalle on helpointa mieltää vaisto vain erittäin kehittyneeksi saalisvietin alueeksi. Katso kuitenkin; ONGELMAT paimenkoirajalostuksessa, tähdättäessä harrastuskoiraan! Käytämme siitoskoiria, jotka ovat parhaista mahdollisista työlinjoista; niiden vanhemmat kilpailevat jopa mestaruus - ja maajoukkuetasolla paimennuskokeissa. Me voimme myös myydä pennun tilalle työkoiraksi -ottaen kuitenkin huomioon sen, ettemme halua kilpailla Suomen Paimenkoirayhdistyksen kanssa, joka välittää omassa rekisterissään olevia takuupentuja tiloille. Ensisijainen toiveemme on siis myydä Tending -pennut harrastuskoiriksi!
Jos koiralla on esim. pelkästään tilalla työskentelevät tai paimennuskokeissa kilpailevat vanhemmat, voi vastaan tulla joskus seuraavia ongelmia, joita on voinut olla vaikea tiedostaa ja tunnistaa etukäteen: Ääniherkkyys: bordercolliet ovat toisinaan ääniherkkiä, ja jos niitä ei ole totutettu jo nuoresta pitäen voimakkaisiin ääniin, ne voivat herkästi reagoida sellaisiin. Vain tilalla työskentelevien koirien jalostuksessa ei välttämättä ole koskaan kiinnitetty huomiota tällaisiin seikkoihin - jos koira hoitaa tilalla hyvin työt, ja on erinomainen paimen, sitä on voitu hyvin käyttää siitokseen, vaikka se olisi esim. ääniarka / sosiaalisesti pidättyväinen, koska näillä ominaisuuksilla ei yksinkertaisesti ole ollut arvoa tilalliselle. Vahva `silmäkoira´-ominaisuus: tämä ominaisuus on erittäin tärkeä työskentelevälle lammaskoiralle, ja erityisen arvokas paimennuskokeessa kilpailevalle koiralle; se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että koira käyttää katsettaan - silmiään - hyödykseen hallitessaan lampaita, ja voi näin vähentää juoksemistaan esim. pitääkseen lauman koossa. Liian vahvalla `silmällä´ varustettu bordercollie voi olla vaikeampi kouluttaa esim. tokokoiraksi: Pahimmillaan se vaanii hitaasti lähestyen noutokapulat ja merkit! Nuorena tällainen koira ei ehkä reagoi toivotulla tavalla saalisleikkeihin- ja palkkioihin, vaan jää yksinkertaisesti tuijottamaan niitäkin. Vanhemmiten tästä tavasta päästään yleensä helposti kouluttamalla eroon. Liiallinen ohjaajanöyryys: tämä hyvälle paimenkoiralle jalostettu ominaisuus, että se herkästi reagoisi kaukanakin olevan ohjaajan käskyihin paimentaessaan laajoilla alueilla laumaa, voi joskus, etenkin nartuilla, ilmentyä negatiivisenakin ominaisuutena kilpailukoiralle, jolta haluttaisiin näyttävyyttä esim. tottelevaisuussuorituksiin. Toisaalta tällainen koira on yleensä erinomainen ohjattava vaikkapa esineruudussa tai haun maasto-osuudella. Paimennuskilpailuissa ylemmissä luokissa kilpailevat koirat ovat usein hyvin ohjaajanöyriä, sen sijaan moni tilalla esim. nautakarjan parissa hyvin pärjäävä koira voi olla `karskimpi´. Harrastuskoiran kouluttamista vaikeuttaa liioiteltu herkkyys ja huono paineensietokyky ohjaajan taholta, varsikin jos tämä on kovin auktoritäärinen; koiralla voi olla vaikeuksia lähityöskentelyssä ohjaajan kanssa; esim. eteen istuminen, noudon luovutukset. On hyvä muistaa, että herkkä ja nöyrä koira on kultakimpale sopivan kouluttajan käsissä - mutta yhteenvedoksi kuitenkin: mitä herkempi koira - sitä taitavampi ohjaaja tarvitaan! Herkkä koira ei salli virheitä koulutuksessaan ohjaajan taholta; se on aina `silkkihansikkain´ koulutettava! Eli lisäpyrkimyksinämme on myös kasvattaa `ei niin vahvoja silmäkoiria´, vaan ennemmin `kroppapaimentajia´, jotka korvaavat silmän tekemällä enemmän töitä ruumiillaan - yksinkertaisesti juoksemalla enemmän! Käytämme siitokseen koiria, jotka eivät ole laukausarkoja. Samoin arvostamme koiria, joilla on jo nuorena erittäin hyvä keskittymiskyky tehdä työtä ihmisen kanssa, näin niitä pystyy jo pentuina työstämään ja viemään eteenpäin keskivertopentua enemmän. Toivomme siitosuroksiltamme `hienoista kovuutta´, mikä ei tarkoita kovapäisyyttä, vaan kykyä kestää normaaleja saalisviettipohjaisia koulutusmenetelmiä. Ruotsissa on tällä 1990-luvulla - bordercollieiden yhä lisääntyessä harrastuskoirana - huomattu ja hyväksytty se, että ihan `jokamiehen tai -naisen´ rotu se ei ole. Perinteisiä karskeja pakkomenetelmiä käyttävällä ohjaajalla bordercollie ei ole parhaimmillaan, vaan se on hienovireisen ja taitavan ohjaajan koira. Yhä useampi ruotsalainen huippuohjaaja pk:ssa tai tokossa valitsee bordercollien kerta toisensa jälkeen, ja moni huipulla kilpaileva on vaihtanut perinteisen palveluskoirarotunsa borderiin sen työskentelyhalukkuuden, nopeuden ja energisyyden takia. Vaikeasti testein mitattavat ominaisuudet, kuten fyysinen ja psyykkinen kestävyys, pitkäjännitteisyys ja sitkeys työskenneltäessä, nopeaoppisuus ja keskittymiskykyisyys, tulevat arvoon vasta kilpaillessa ja työskenneltäessä pitkään. Näiden ominaisuuksien takia rodusta onkin tullut etenkin kunnianhimoisen ja pitkälle kilpailu-urallaan tähtäävän ohjaajan rotu - kun on huomattu, että työlinjaisen bordercollien kanssa voi päästä pitkälle! |